lauantaina, marraskuuta 03, 2007

Johtamisen murros

Tarkoitukseni on jatkossa tarkastella ja pohtia lähinnä Pk yrityksen johtamisessa tapahtuvaa muutosta ja murroksia. Miten perinteiset tunnetut johtamisen tavat: management ja leadership ovat saaneet talousnäkökulmasta esille nousseen lähes ainoan tyylin ohjata yritysten, jopa yhteisöjen toimintaa.

Ikäjohtaminen lienee orastava uusi (neljäs) alue, josta viitteitä on jo kuultu. Tarve on huomioitu ja sitä tietyissä piireissä jo kehitellään. Kysymys on vain siitä, miten sen vaikutus viimeiselle riville voidaan omistajataholle perustella. Toki paljon muitakin johtamisen avoimia ohjelmia tarvitaan ja on kehitteillä, mutta niistäkään ei nyt enempää. Palaan niihin perusteellisemmin ehkä myöhemmin.

Tertiaali tai kvartaaliperiodihan on normaali pörssiyritysten toiminnan ja tuloskehityksen tarkastelun aikajakso. Tänä aikana pienetkin sijoittajaa arveluttavat tai miellyttävät muutokset voivat heilutella voimakkaasti yrityksen taloudellista arvostusta. Viimeaikoina tämä sama tulospohjainen toiminnan tarkastelu on valunut yhä pienempien yritysten lähes ainoaksi ohjaus- instrumentiksi. Jopa niin, että sillä ihan tosissaan yritetään ohjata jopa päivän operatiivista toimintaa.

Kasvussa oleva PK yritys tarvitsee silti edelleen syvällistä tuotannon- ja materiaalinohjauksen välinettä osana yrityksen kokonaistoiminnanohjausta, jossa talous on viimeisenä integroituna oleellisena elementtinä seurantahierarkiassa. Vaikuttaa kuitenkin pahasti siltä, että kun teknikko ja työnjohtoportaan koulutus loppui, hiipui vähän kerrassaan myös tuotantoteknisten toimintojen osaamisen merkitys ja käyttö yrityksissä.

Joku emeritus tuotantotekniikan lehtori alan oppilaitoksesta irvisteli pinnalla vellovasta muuntokoulutuksen tarpeesta: "paras tulos saataisiin (amk)insinööristä takaisin teknikoksi ohjelmasta".

Tämä on onneksi jo huomattu yritysmaailmassa, varsinkin rakennusteollisuuden viimeisten vuosien aikana kasvaneet kalliit laatuvirheet kattojen ja myös muiden rakenteiden romahtaessa tai pettäessä. Vastaavien mestarien = työnjohdon vähetessä aiheutuu valvonnan puutteesta monta väärää työtapaa, ja käytetään vääriä materiaaleja.

Asioille löytyy aina syynsä. Ne eivät ole aina mieluisia niille, joiden virhearvioista tähän on tultu. Vielä vahingollisempaa tämä on kuitenkin niille tahoille, jopa yksittäisille ihmisille, joiden vahingoksi tällaisia konkreettisesti tapahtuu.

Tunkion päällä ylimmäisenä myhäilevä kasvoton pääoma vähät välittää mitä lyhytjänteisen rahastuksen seurauksena syntyy. Vain henkitoreissaan koriseva lypsylehmä savuavilla rauniolla jää kertomaan siitä, kun isänmaaton pääoma vaihtaa valtakuntaa lypsyämpärinsä yli läikkyen.

Ehkä mm. televisio-ohjelma "Leijonan kita" yrittänee kertoa juuri tästä. Ohjelma, joka minua sangen suuresti huvittaa ja sydämelleni käy, osallistujien pitkästynyttä tärkeilyä seuratessa. Onko todella niin, että ihmisen ahneus, seitsemäs kuoleman synti voi olla noin viihteellistä? Siinä ohessa kansa saa formaatin tavoitteleman sirkushuvinsa, kun pientä ihmistä, keksijää tai yrittäjää kyykytetään.

Liekö ao. tavalla toisen hädänalaista asemaa hyväksikäyttämällä kertynyt varallisuus kenellekään kovin kunniakasta?

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Sujuvaa ja vahvaa tekstiä Masalta! Monet yrittäjätkin ovat jo pahoittaneet mieltänsä Leijonan kita -ohjelmasta. Jotkut ovat kommentoineet ohjelmaa "ryöstämiseksi", jossa ahneet hyväksikäyttävät hyväuskoisia.
Takaisin teknikoksi -koulutusohjelma voisi olla kannatettavaa, sillä monin paikon teollisuudessa on jo alettu siirtyä tiimeistä takaisin perinteisiin työnjohtoon. Yhteisvastuisuus kun ei tahdo oikein toimia...